Epäilen, olemmeko koskaan aikaisemmi eläneet yhtä mielenkiintoisia aikoja lääketieteessä ja globaalissa terveydenhuollossa yleensä. Maailmamme on muuttumassa yhä nopeammin osin tieteen läpimurtojen seurauksena ja osin terveydenhuollon (lue: sairaudenhuollon) suurien paikallisten ja globaalien haasteiden vuoksi.
Yhdysvalloissa tehtiin juuri historiallinen päätös päästää yli kolmekymmentä miljoonaa uutta ihmistä vakuutetun terveydenhuollon piiriin. Inhimillisesti ja eurooppalaisten lasien läpi katsoen päätöksessä ei ollut mitään ihmeellistä. Lapsikuolleisuuden kasvu Yhdysvalloissa kehitysmaiden tasolle oli epäilemättä yksi monista syistä toimia juuri nyt. Kiinassa tehtiin samansuuntainen päätös rakentaa koko maan kattava terveydenhuoltojärjestelmä. Tarkempi syyni kustannuksiin sai tosin Valtapuolueen siirtämään aikataulua, joten tässä maailman rikkaimmassa kehittyvässä maassa joudutaan odottelemaan vielä hetki yhteiskunnan köyhien terveydenhuollon järjestämistä. Intia, Indonesia ja muutama muu tiheään asutettu kovan kehityksen maa seurannee perässä. Venäjällä homma lienee lainsäädännön kannalta kunnossa, mutta monessa suhteessa tekemistä vaille valmis.
Pointtini on, että käynnissä on miljardeja ihmisiä koskeva maailman toistaiseksi massiivisin ja kallein terveydenhuollon operaatio.
Amerikkalaisten ja kiinalaisten terveydenhuollon reformissa on todellisuudessa enemmänkin kyse vakuutusreformista ja rahasta. Pääosin rahalla toimivaan järjestelmään lisätään maksukyvyttömiä edunsaajia. Yhdysvalloissa Republikaanit laskevat nyt, milloin uusi järjestelmä menee konkurssiin. Viimeisin kalkyyli antaa vuodeksi 2017. Kiinalaiset ovat toisaalta tunnetusti sitkeitä ja mukautuvaisia, ja mikä tärkeintä, Puolue päättää isoista asioista, kuten järjestelmien konkursseista. Asiat siellä menevät tulevaisuudessakin eri rataa kuin transparentissa toisessa suurvallassa.
Kuvitellaan hetki, että maksusitoumukset löytyvät ja uusi vakuutettu amerikkalainen ja hänen kiinalainen kollegansa voivat vihdoin varata ajan diagnosoitavaksi ja hoidattamaan pitkään elämänlaatua huonontaneita kroonisia sairauksiaan. Muutaman kymmenen miljoonan amerikkalaisen ja muutaman sadan miljoonan kiinalaisen uuden vakuutetun terveyden kohentaminen vaatinee miljardien uusien analyysien ja pillereiden lisäksi myös kymmeniä miljoonia sairaalahoitoja. Kukaan ei vielä tiedä, miten ja kuka nuo massat hoitaa. Kotoisista hoitotakuista on turha unelmoida. Se tiedetään, että suuria muutoksia tarvitaan - suurempia kuin mitä olemme koskaan nähneet.
Terveydenhuollon kustannuksista kaksi kolmasosaa on operatiivisia. Puolet operatiivisista kuluista on palkkoja. Vain 10-15% on lääkkeitä ja vain 1-2% diagnostiikkaa. Operatiivisten kustannusten on ehdottomasti pienennyttävä ja tekemisen täytyy järkevöityä. Diagnostiikan osuus kasvaa. Lääkkeet kotihoidossa ovat edelleenkin halvinta sairauden- ja terveydenhoitoa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Syntymässä on kaikkien terveydenhuollon reformien globaali äiti. Se on nimeltään Digitalisoitu Mobiili Terveydenhuolto, ja se yhdistää bioteknologian, perinteisen informaatioteknologian, uudet langattomat teknologiat ja ennen kaikkea uudet käyttötavat lähes viidelle miljardille matkaviestimelle. Kymmeniä miljoonia kännyköitä löytyy jo ihmisiltä, joilla ei ole puhdasta vettä tai sähköjä kodeissaan.
Nämä teknologiat muodostavat uuden globaalin teollisuuden perustan, joka muuttaa hoitokäytäntöjä jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Olemme kerrankin etulinjassa, kun muutaman suomalaisille tutun teknologian konvergenssi on johtamassa uuden teollisuudenalan syntyyn. Tämän teollisuudenalan lupaus on uudenlainen ennustettava, ennaltaehkäisevä, älykäs ja potilaalle vaivaton terveydenhuolto, jolla parannetaan vanhenevan väestön hoitotuloksia ja jonka avulla voidaan paremmin hallita terveydenhuollon kustannusten kasvua.
Kari Paukkeri
Puheenjohtaja, FIB,
Toimitusjohtaja, Licentia Ltd
PS. Sanoiko joku, että Suomen erinomaisesti koulutetuille bioteknologeille ja maailmaa kiertäneille kännykkäinsinööreille ei olisi tulevaisuudessa käyttöä? Kyllä on – ja rutkasti!