Suomen teolliset työpaikat ovat katoamassa, jopa niin sanotuilta tulevaisuuden aloilta. Tämän vuoksi Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään osaamisalueista, jotka voivat kasvattaa teollista toimintaa Suomessa. Tässä mielessä olisi käsittämätöntä hyväksyä Suomen vetäytymistä yhdeltä maailman suurimmalta teollisuuden alalta – lääketeollisuudesta. Se on myynnin perusteella on noin viisi kertaa suurempi kuin kännykkäteollisuus (1.000 versus 220 miljardia). Hyvin hoidettuna lääkeyhtiöt ovat myös tuloksentekokyvyltään aivan omaa luokkaansa.
Lääketeollisuuden alaa oltiin Suomessa kehittämässä erittäin voimakkaasti 90-luvulla ja siitä toivottiin uutta Nokiaa. Kun odotukset eivät täyttyneet niin nopeasti kuin aluksi ajateltiin, käänsivät monet tahot selkänsä tälle teollisuuden alalle ja erityisesti sen tuotekehitykselle. Tutuiksi tulivat kommentit, että meillä ei ole tälle alalle osaamista eikä riittäviä resursseja. Homma menikin ahomansikoiden poimimiseksi sen sijaan, että lääkekehitystä olisi tehty yhteistyössä kansainvälisten osaajien kanssa, jolloin oltaisiin oltu jo alun perin lähempänä tasaisesti kasvavia kansainvälisiä lääkemarkkinoita.
Mutta kuinka kävikään kun sitkeys voitti. 90-luvun kehittäjistä kaksi (Biotie ja Hormos) ovat saamassa tuotteensa maaliin eli myyntiluvan. Kolmannen yhtiön (Juvantia) tuote on kliinisen tutkimuksen viimeisessä vaiheessa. Uskomaton onnistumisprosentti, ja kaikki tämä on vielä tehty murto-osalla lääkejättien resursseista. Kun tähän lisätään vielä Suomen perinteisemmän lääketeollisuuden tuotekehityksen kautta voimakkaasti kasvanut tuotemyynti (Orion, Leiras ja Santen) niin alaa ei enää voi noin vain ohittaa Suomen kansantalouden ja työllistämisen kannalta.
Menestyksen takana on usein lääkesegmentin hyvä kohdentaminen ja kun se onnistuu globaalisti niin liikevaihtoa syntyy. Orionin Parkinson-lääke on oman segmenttinsä eniten myyvä lääke. Bayer’n kohdun sisäinen kierukka (alun perin Leiraksen kehittämä) myy vuosittain yli 600 miljoonaa euroa. Molemmat yhtiöt ovat myös Suomen kymmenen suurimman veronmaksajan listalla. On myös mielenkiintoista todeta että Varsinais-Suomen teollisista työpaikoista ja liikevaihdosta viidennes syntyy ns. life science alueelta. Ilman tätä kehitystä Turun seutu olisi todella ahtaalla. Myös Santen (ent. Star) kasvaa jatkuvasti Hervannassa.
Pitäisikö hätäisten poliitikkojen kääntää taas takkinsa ja miettiä uudestaan painopisteiden rajoittamishalujaan. Lääketieteen tutkimus on kiistatta Suomessa maailman huipulta. Nyt alkaa olla näyttöä myös tuotekehityksen menestyksestä. Tämä kehitys voi johtaa siihen, että ennen niin laadukkaita kännyköitä valmistaneet ja hyvin koulutetut insinöörit löytävätkin itsensä valmistamassa lääkkeitä. Kuin pisteenä iin päällä, kaksi positiivista tulosvaroitusta tänä vuonna antanut Orion on perustamassa lääkepakkaus/logistiikkakeskusta Nokian tiloihin Salossa.
Sairauksien hoito on ylivoimaisesti tehokkainta lääkkeillä. Se on myös yhteiskunnallisesti taloudellisinta. Jokainen voisi vaikka käydä lävitse esim. nykyaikaisen lymfooma hoidon ja miettiä mikä tilanne olisi ollut ilman tehokkaita lääkkeitä.
Kirjoittaja Markku Jalkanen on pitkän linjan biotekniikkayrittäjä – bioneeri, ja johtaa tällä hetkellä mm. Faron Pharmaceuticals yhtiötä, jonka päätuote akuutin keuhkovamman hoitoon on myös siirtymässä kliinisen kehityksen viimeiseen vaiheeseen (faasi III).