Kuusikymmentä vuotta sitten v. 1953, amerikkalainen James Watson ja englantilainen Francis Crick julkaisivat Nature-tiedelehdessä deoksiribonukleiinihapon eli DNA:n rakenteen, ja selvittivät näin geneettisen koodin. Rakenteen selviäminen loi pohjan nykyiselle molekyylibiologialle ja biotekniikalle.
Perinteinen biotekniikka ulottuu tuhansien vuosien päähän hiivojen ja homeiden hyödyntämiseen ruoantuotannossa. Moderni biotekniikka perustuu kemiallisen, biokemiallisen, molekyyligeneettisen ja solubiologisen tiedon soveltamiseen.
Juhlistaakseen DNA-rakenteen juhlavuotta on EuropaBio, Euroopan bioteollisuuden kattojärjestö, lanseerannut lokakuun ensimmäisen viikon (30.9-4.10.2013) biotekniikan teemaviikoksi (European Biotech Week). Viikkoa vietetään yhtäaikaisesti eri EU-maissa teemaan liittyvillä tapahtumilla, seminaareilla ja tempauksilla. Tavoitteena on saada huomiota modernin biotekniikan mahdollisuuksiin globaalien ongelmien kuten terveydenhuollon, ruoantuotannon, ympäristöongelmien ja kasvavan energiantarpeen ratkaisijana.
DNA-rakenteen selviämisen jälkeen kunnianhimoisimpia kansainvälisiä tutkimusprojekteja on ollut 1990-luvun loppupuolella alkanut yli kymmenvuotinen projekti ihmisen koko perimän kartoittamiseksi (Human Genome Project). Projektin tuloksena määritettiin ihmisen koko genomi, eli ihmisen geenimateriaalin kokonaisuus. n. 25 000 geeniä.
Ihmisen genomin selviäminen on avannut uusia näkymiä mm. terveydenhuoltoon. Uusien DNA:n sekvensointimenetelmien (NGS, Next Generation Sequencing) ansiosta ihmisen perimä voidaan kartoittaa nykymenetelmin viikossa ja sen hinta on joitain tuhansia euroja. Ennuste on, että tulevaisuudessa hinta laskee edelleen n. 100 euroon ja analyysiaika lyhenee tuntiin.
DNA-teknologioiden nopea kehitys mahdollistaa tiedon hyödyntämisen ihmisen sairauksien ennakoinnissa, diagnostiikassa ja hoidossa. Yksilöllistetyssä lääketieteessä on tavoitteena löytää potilaalle oikea määrä juuri hänelle sopivaa lääkettä ja hoitoa, perustuen potilaasta saatuun geneettiseen tietoon. Teollistuneiden maiden vanheneva väestö vaatii yhä enemmän yhteiskunnan varoja ja yksilöllistetyllä terveydenhoidolla pystytään ennakoimaan sairaudet ajoissa ja välttämään turhia ja tehottomia lääkehoitoja. Näin säästetään huomattavasti terveydenhuollon kustannuksissa.
Suomella on useita edellytyksiä nousta yksilöllistetyn terveydenhuollon edelläkävijämaaksi. Suomen väkiluku on optimaalinen geneettisten riskitekijöiden löytämiseksi, tutkimuksen taso on korkeatasoinen ja Suomessa on kattavat näytekokoelmat ja rekisteritieto potilaista.
Biologisilla lääkkeillä uskotaan olevan erittäin merkittävä asema tulevaisuuden lääkehoidossa, sillä jo noin 30 % kehitteillä olevista lääkkeistä on bioteknisesti tuotettuja. Biologisia lääkkeitä ja lääkevalmisteita ovat esim. rokotteet, proteiinit esim. insuliinit ja vasta-aineet sekä kehittyneissä terapioissa käytettävät geeni- ja soluterapiatuotteet ja kudosmuokkaustuotteet.
On arvioitu, että jo vuonna 2014 50% 100 myydyimmästä lääkkeestä tulee olemaan biologisia lääkkeitä.
Maapallon kasvava väestö tarvitsee yhä enemmän ravintoa. Perinteiset viljelymenetelmät eivät enää riitä pienenevien viljelyalojen hyödyntämiseen. Kasvien geenimuokkaus mahdollistaa kasvien ominaisuuksien parantamista ja kasvinviljelyä myös vaativimmissa olosuhteissa. Hyvänä esimerkkinä hyödyllisistä GM-kasveista on ”kultainen riisi”, jonka syötävät osat sisältävät runsaasti A-vitamiinin esiastetta, beetakaroteenia. Riisilajikkeella pyritään torjumaan kehitysmaiden ihmisten yksipuolisen ruokavalion aiheuttamia ongelmia.
Maailmassa ollaan siirtymässä enenevässä määrin uusiutuvien biopohjaisten tuotteiden jalostamiseen öljypohjaisten raaka-aineiden käytön sijaan. Suomessakin suuret kemian- ja puunjalostusyritykset ovat siirtymässä yhä enemmän puubiomassan, jätteiden ja kasvirasvojen jalostukseen. Biotekniikalla on suuri rooli biomassojen jalostuksessa perinteisten kemiallisten prosessien rinnalla. Suomessa on pitkät perinteet teollisessa biotekniikassa, ja hyvät mahdollisuudet tulla edelläkävijämaaksi biotaloudessa sekä raaka-aineen saatavuuden että korkean teknologian takia.
Suomen Bioteollisuus ry:n koordinoimaa Biotekniikan teemaviikkoa vietetään ympäri maata Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä järjestettävin seminaarein ja tapahtumin. Euroopan komissio on nimennyt bioteknologian yhdeksi tulevaisuuden avainteknologioista (Key Enabling Technologies, KET), ja Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta Euroopan johtavaksi maaksi bioteknologian hyödyntämisessä.
European Biotech Week www.biotechweek.org
Biotekniikan teemaviikon tapahtumakalenteri www.finbio.net/teemaviikko/tapahtumakalenteri