Tavanomainen 4-5 vuoden välein toistuva sijoitusbuumi teknologiayhtiöihin on selkeästi odottanut itseään tällä vuosituhannella. Sen synty on ollut aina riippuvainen riskinottokyvyn kasvusta sijoitusmarkkinoilla, joka onkin selvästi kasvanut kuluneen vuoden aikana. Senpä vuoksi ei ole yllätys, että sijoitukset teknologiayhtiöihin ovat kasvaneet ennätysmittoihin vuoden 2013 aikana. Jälleen kerran toiseksi suurimmaksi investointialueeksi heti mobiiliteknologian jälkeen on kivunnut life science alue.

Vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana bioyhtiöt keräsivät noin 5 miljardia dollaria uusia investointeja ja tämä kasvoi kuuteen miljardiin dollariin toisen neljänneksen aikana. Kolmas neljännes jäi hieman edellisistä reilun 4 miljardin investointimäärällä (osittain lomakauden vuoksi) ja odotukset yli 20 miljardin sijoituksista koko vuoden 2013 aikana ovat hyvinkin realistisia. Valtaosa näistä investoinneista tapahtui/tapahtuu Pohjois-Amerikassa. Erityisen merkittävässä asemassa ovat olleet julkiset transaktiot, jotka vastasivat liki 60 % koko rahankeruusta ja niissä on ollut mukana jo neljäkymmentä NASDAQ-IPOa. Se puolestaan on vuosituhannen runsain ja jatkaa varmasti vielä kasvuaan.

Myös bioyhtiöiden pörssikurssit ovat kehittyneet erittäin suotuisasti. Viimeisen 12 kuukauden aikana ns. NASDAQ Biotech-index on noussut yli 50 prosenttia. Jotkut yhtiöt ovat jopa kaksinkertaistaneet osakekurssinsa muutamassa kuukaudessa listautumisesta ja osan saavuttaessa jopa miljardin dollarin arvostuksen.

Yksi bioyhtiöiden arvostusta ylös ajava voima on varsinaisten lääkeyhtiöiden krooninen puute uusista tuotteista. Tämä ajaa sekä osto että fuusiohintoja ylöspäin. Vuoden 2013 alkupuoliskolla tapahtui suhteellisen vähän M&A transaktioita kun käytettävissä on ollut muita rahoituskanavia. Jatko onkin mielenkiintoinen.

Hyvä kysymys on tämän buumin mahdollinen leviäminen Pohjois-Amerikan ulkopuolelle? Historiallisesti näin on aina tapahtunut mutta olisiko eurooppalaisten bioyhtiöiden katsottava yhä vakavammin Pohjois-Amerikan dynaamisille markkinoille. Viimeinen esimerkki tästä on tanskalainen Egalet, joka on ilmestynyt NASDAQ:n IPO-listalle lokakuun puolessa välissä.

Jo vuosia suomalaiset bioyhtiöt ovat resurssien osalta kokeneet toimivansa kymmenyksillä amerikkalaisiin verrattuna vaikka tieteelliset perusteet eivät tätä selitä. Ehkä on turha murehtia sitä vaan etsiä prosesseja, jotka mahdollistaisivat pääsyn samoille markkinoille. Suomen maine paranee koko ajan uusien start-upien maana. Vielä kun saamme kasvuyritykset osaksi suurempaa talousdynamiikkaa niin eiköhän tästä selvitä.