Huhtikuu toi hienon uutisen: Suomeen perustetaan genomikeskus! Ja STM:n johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki tuli sopivasti Suomen Bioteollisuus ry:n (FIB) Bioteollisuus Forumiin kertomaan asiasta jännittäviä yksityiskohtia.

Tai niin me kärsimättömimmät toivoimme – alku on lainsäädännöllistä valmistelua, ja vasta genomikeskuksen perustamisen myötä selviää millainen se lopulta on. Voipio-Pulkki lupasi, että asiasta kiinnostuneet voivat ideoida pilottiprojekteja genomikeskuksen käynnistysvaiheeseen samalla kun virkamiesvalmistelu etenee. Genomistrategian perusteella tiedämme ainakin, että genomikeskus tukee sairauksien ehkäisy-, hoito- ja tutkimustyötä tiiviissä yhteistyössä biopankkien kanssa, jotka puolestaan osallistuvat genomikeskuksen valmisteluun. Tällainen genomikeskus yhdessä nykyisten tietovarantojemme kanssa antaa meille ainutkertaisen tilaisuuden tehdä Suomesta lääketieteellisen tutkimuksen kärkimaa.

Se antaa toki myös ainutkertaisen tilaisuuden lietsoa pelkoa, että meistä tehdään lääketeollisuuden koekaniineja, joilla kaikilla puhkeaa narkolepsia, ja voitot katoavat Panaman yöhön. Toivon hartaasti, että koko toimialamme – tiedeyhteisö, terveydenhuollon ammattilaiset, teollisuus ja virkamiehet – puhaltaa yhteen hiileen, jotta riskeistä ja huolista keskustellaan asiallisesti, ja syntyvä hieno genomikeskus vie lääketieteen aivan uudelle tasolle. Muutama visio siitä, mitä genomikeskus voi tulevaisuudessa Suomelle antaa:

• Yhteiskunnan lääkekustannukset laskevat merkittävästi, koska genomikeskuksen aineiston perusteella potilaat saavat täsmälääkkeitä ja turhat lääkekuurit jäävät pois. Arvokasta tietoa viedään myös maailmalle.
• Tappavaa tautia sairastava potilas pääsee genomikeskuksen löytämään kansainväliseen kliiniseen tutkimukseen, joka voi pelastaa hänen henkensä.
• Yhteiskunnan sairauskulut laskevat merkittävästi, koska seulonnat kohdennetaan tarkasti ja vakavat sairaudet havaitaan varhain.
• Innokas triathlonisti saa viestin pyörälenkilleen: ”Viime yön lyhyet unet hidastivat palautumistasi, perimäsi huomioiden tehokas sykeraja on tänään 170. Huomenna aamulenkillä paistaa aurinko!”
• Kansainvälinen lääketeollisuus investoi miljardeja euroja lääkekehitykseen Suomessa, mikä edelleen vahvistaa osaamistamme ja luo kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Lääketutkimukset ovat hyvin turvallisia, koska potilaat valikoidaan geneettisin perustein – ja niihin osallistuminen on edelleen vapaaehtoista.
• Halukkaat saavat aina uusinta tietoa perimäänsä liittyvistä terveysriskeistä ja oman terveyden kannalta tärkeimmistä elämäntavoista: ”Lasi viiniä päivässä sopii sinulle kunhan pidät painosi entisellään. Miehesi pitäisi tyytyä yhteen olueen viikossa kun ei taaskaan käynyt lenkillä koko viikkoon.” (Raksi ruudussa Terveystietoni saa näyttää puolisoni hyväksi)

Sille joka tyrmää visioni ja sanoo ettei ikinä toteudu, esitän pienen pyynnön: voit olla oikeassa, mutta anna meidän yrittää. Suomi nostetaan yrittämällä ja ahkeroimalla. Ja Suomessa on paljon minua kokeneempia asiantuntijoita, jotka osaavat esittää paljon mullistavampia visioita. Jo nämä esimerkit valottavat, millainen mullistus lääketieteessä on ennemmin tai myöhemmin edessä: vertaus penisilliinin keksimiseen on aika osuva. Yksilöllinen lääketiede (personalized medicine) on konsulttiyhtiö Gartnerin hype-käyrällä vielä yli kymmenen vuoden päässä tulevaisuudessa – Suomella on kaikki eväät olla kymmenen vuoden päästä maailman ykkönen.

Jos emme nyt toimi yhtenä rintamana, ruotsalaiset ovat siellä 15 vuodessa. Ei tunaroida tätä!