Näköpiirissä on, että biotalouden osuus eli biopohjaisten raaka-aineiden ja bioteknologian käyttö kemianteollisuudessa kasvaa lähivuosina. Ennusteiden mukaan vuonna 2025 bioteknologian osuus globaalissa kemianteollisuudessa on 33 %.

Asukasta kohden laskettuna Suomessa on EU:n suurin biokapasiteetti ja lisäksi vuosikymmenien perinteet korkeatasoisessa orgaanisen kemian, biokemian ja teollisen biotekniikan osaamisessa. Nyt olisi tärkeä suunnata tätä osaamista biotalouden kehittämiseen.

Biotaloudessa on paljon potentiaalia. Sen odotetaan vaikuttavan positiivisesti paitsi ympäristön hyvinvointiin ja luonnonvaroista käytävään kilpailuun myös maaseudun ja alueiden kehittämiseen ja koko kansantalouteen. Toiveissa on, että biotalouden piirissä syntyy vientituotteita ja työpaikkoja.

Kemianteollisuus ry:n jäsenistössään toteuttaman kyselyn mukaan yli 30 prosenttia vastanneista kertoo biotalouden olevan tärkeä osa yrityksen toimintaa jo nyt. Kun tähän lukuun lisätään biotaloutta seuraavat yritykset, osuus on yli 80 prosenttia vastanneista. Yritykset miettivät biotalouden näkökulmasta erityisesti tuotannon sivuvirtojen sekä jätteiden käsittelyä ja hyödyntämistä, tuotteiden raaka-aineiden uudistamista sekä uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta. Suurimpina biotalouden kehittämisen esteinä kyselyyn vastanneet yritykset pitävät biopohjaisten raaka-aineiden huonoa saatavuutta ja korkeaa hintaa.

Kemianteollisuuden selvityksen mukaan kotimainen t&k -kenttä on yrityksille mieluisa yhteistyökumppani biotaloutta kehitettäessä. Osaamista on kuitenkin päivitettävä jatkuvasti ja kohdennettava visionäärisesti. Biotalouden kannalta tärkeitä alueita ovat esimerkiksi luonnonpolymeerit ja muut polymeerit, biomassojen erotustekniikat, entsyymit, fermentointi ja muu bioteknologia, kemian prosessitekniikka sekä pinta- ja kolloidikemia. Synteettisen biologian ennustetaan mullistavan tuotantotapoja kuten synteettinen kemia aikoinaan.

Kemian alan yritysten kannalta on tärkeää hyödyntää erilaisia biomassoja, eli metsäbiomassan lisäksi muita kasviperäistä massoja, erilaisia mikro-organismeja sekä jäte- ja tähdebiomassoja. Pääviestinä on, että biotaloutta tulisi kehittää laaja-alaisesti ja tasavertaisessa yhteistyössä eri toimialojen kanssa.

Julkisten t&k-toimijoiden mukaan suomalaista biotekniikan osaamista ei ole täysimääräisesti saatu hyödynnettyä kotimaassa toimivassa teollisuudessa. Biotalouden kehittämisen vauhdittamiseksi olisi ensiarvoista, että tämä osaaminen saataisiin osaksi elinkeinoelämäämme. Käyttämätöntä potentiaalia on myös niissä korkeasti koulutetuissa bioalan ihmisissä, jotka eivät ole saaneet koulutustaan vastaavaa työtä. Muunto- ja täydennyskoulutuksen avulla jo hankittu osaaminen voitaisiin saada mukaan biotalouden sekä koko yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvoinnin rakentamiseen.