Tietolähteet

Säädöstekstit, asiakirjat ja lomakkeet löytyvät geenitekniikan lautakunnan internetsivuilta.

Kansainvälisten järjestöjen internetsivut:

EU-direktiivit

Kansallinen lainsäädäntö

STM:n päätös

Sosiaali- ja terveysministeriön päätös biologisten tekijöiden luokituksesta (229/1998). Perustuu Valtioneuvoston päätökseen 1155/1993. Päätökset julkaistu STM:n turvallisuustiedotteessa nro 43, ISBN 952-00-0471-8. Julkaisu voidaan tilata STM:n julkaisumyynnistä puh. 03-2608535 tai julkaisumyynti@stm.vn.fi.

GTLK:n ohje GM-kasvien suljetun käytön riskinarviointiin

Ilmoituksen laatimiseen tarvittavat asiakirjat

Mikrobit

  1. Ilmoituslomake: Ilmoitus suljetusta käytöstä: Geenitekniikalla muunnetut mikro-organismit (GMM)
  2. Täyttöohje
  3. Geenitekniikan lautakunnan suositus 1: Geenitekniikalla muunnettujen mikro-organismien (GMM) suljettu käyttö
  4. Geenitekniikan lautakunnan suositus 2: Virusvektoreiden käyttö
  5. EU-komission päätös riskinarvioinnista 2000/608/EY: Euroopan unionin komission päätös geneettisesti muunnettujen mikro-organismien käytöstä suljetuissa oloissa annetun direktiivin 90/219/ETY liitteessä III esitetyistä riskinarviointia koskevista ohjeista

Kasvit

  1. Ilmoituslomake: Ilmoitus suljetusta käytöstä: Geenitekniikalla muunnetut (GM-) kasvit
  2. Täyttöohje
  3. Geenitekniikan lautakunnan suositus 3: GM-kasvien suljettu käyttö
  4. Ohje GM-kasvien suljetun käytön riskinarviointiin
  5. Geenitekniikan lautakunnan päätös 23.9.2002: GM-lituruohon suljetun käytön edellytykset ja ilmoituskäytännöt
  6. Geenitekniikan lautakunnan päätös 14.5.2003: Geenitekniikalla muunnetun perunan suljetun käytön luokitus ja noudatettavat eristys- ja suojatoimenpiteet

Eläimet

  1. Ilmoituslomake: Ilmoitus suljetusta käytöstä: Geenitekniikalla muunnetut (GM-) eläimet
  2. Täyttöohje
  3. Geenitekniikan lautakunnan suositus 4: Geenitekniikalla muunnettujen (GM-) eläinten suljettu käyttö

Liite 1. Geenitekniikka-asetuksen (928/2004) 1 §

Muuntogeeniset organismit

Geenitekniikkalain (377/1995) 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja muuntogeenisiä organismeja ovat organismit, jotka on saatu aikaan muun muassa seuraavilla tekniikoilla tai menetelmillä:

  1. yhdistelmänukleiinihappotekniikat, joita käytettäessä muodostuu uusia geeniaineksen yhdistelmiä siten, että organismin ulkopuolella millä tahansa tavalla tuotettuja nukleiinihappomolekyylejä liitetään virukseen, plasmidiin tai muuhun vektoriin ja ne lisätään sellaiseen isäntäorganismiin, jossa ne luonnossa eivät esiinny, mutta jossa ne voivat lisääntyä jatkuvasti;
  2. tekniikat, joissa organismiin viedään suoraan organismin ulkopuolella valmistettua tai muunnettua perintöainesta, mukaan lukien mikroinjektio, makroinjektio ja mikrokapselointi; sekä
  3. solufuusio- tai hybridisaatiotekniikat, joissa muodostetaan uusia perintöainesyhdistelmiä sisältäviä eläviä soluja fuusioimalla yhteen kaksi tai useampia soluja tavoilla, jotka eivät toteudu luonnossa.

Muuntogeenisiä organismeja eivät ole organismit, jotka on tuotettu seuraavilla tekniikoilla tai menetelmillä, jos niissä ei käytetä yhdistelmänukleiinihappomolekyylejä eikä 1 momentissa tarkoitettuja muuntogeenisiä organismeja:

  1. mutageneesi; sekä
  2. kasvisolujen solufuusio mukaan lukien protoplastifuusio, jossa aikaansaatu organismi voidaan tuottaa myös perinteisillä jalostusmenetelmillä.
Suljetussa tilassa tapahtuvassa käytössä muuntogeenisiä organismeja eivät ole 2 momentissa tarkoitettujen organismien lisäksi organismit, jotka on tuotettu sellaisilla tekniikoilla tai menetelmillä, joissa ei käytetä yhdistelmänukleiinihappomolekyylejä eikä muita kuin yhtä tai useampaa seuraavista tekniikoista tai menetelmistä:
  1. sellaisten prokaryoottisten tai eukaryoottisten lajien solujen solufuusio, myös protoplastifuusio, jotka vaihtavat geeniainesta tunnettujen fysiologisten prosessien avulla;
  2. soluviljelminä käytettävien eukaryoottisten solujen fuusio, myös protoplastifuusio, mukaan lukien hybridoomien tuottaminen ja kasvisolufuusiot, joiden voitaisiin katsoa täyttävän käytön luokan 1 edellytykset siten kuin siitä säädetään geenitekniikkalain 13 §:ssä; sekä
  3. sisäinen kloonaus, jossa organismin soluista otetaan nukleiinihapposekvenssejä, jotka tai joiden synteettinen vastine, mahdollisesti viedään kokonaan tai osittain uudelleen saman lajin soluihin tai sellaisten fylogeneettisesti läheisten lajien soluihin, jotka lajit voivat luonnossa vaihtaa perintöainesta fysiologisten prosessien avulla, sisäistä kloonausta voi edeltää entsymaattinen tai mekaaninen vaihe, sisäisessä kloonauksessa voidaan käyttää sellaisia yhdistelmävektoreita, joiden turvallisesta käytöstä kyseisessä organismissa on riittävästi kokemusta, lisäksi edellytyksenä on, että sisäisen kloonauksen tuloksena muodostuva organismi ei todennäköisesti aiheuta tauteja ihmisille, eläimille tai kasveille.

Geenitekniikalla muuntamiseksi ei katsota seuraavia tekniikoita tai menetelmiä, jos niissä ei käytetä yhdistelmänukleiinihappomolekyylejä eikä 1 momentissa tarkoitettuja muuntogeenisiä organismeja:

  1. koeputkihedelmöitys;
  2. luonnossa toteutuvat prosessit kuten konjugaatio, transduktio ja transformaatio; sekä
  3. polyploidian aikaansaaminen.