Muuntogeeninen kasvi on kasvi, jota on muunnettu jollakin geenitekniikka-asetuksen 1 §:ssä mainitulla menetelmällä (ks. liite 1). Kasvisoluviljelmät katsotaan geenitekniikkalainsäädännön mukaan mikro-organismeiksi, joten niitä koskee muuntogeenisia mikro-organismeja koskevat säännökset, joita on kuvattu luvussa 4.
Kuten jo edellä on kerrottu (sivu x), EU:n suljetun käytön direktiivit 90/219ETY ja 98/81/EY koskevat nimenomaan muuntogeenisia mikro-organismeja. Suomen geenitekniikkalaissa vastaavaa rajoitusta ei kuitenkaan ole, vaan kansallinen lakimme koskee myös suljetun käytön osalta kaikkien muuntogeenisten eliöiden käyttöä, siis myös kasvien ja eläinten käyttöä. Siten muuntogeenisten kasvien suljetusta käytöstä on tehtävä ilmoitus geenitekniikan lautakunnalle.
Suomen geenitekniikkalaissa ei ole muuntogeenisten kasvien suljettua käyttöä koskevia erityissäädöksiä. Geenitekniikkalain 13 §:ssä todetaan suljetun käytön osalta, että muuntogeenisten kasvien riskien arvioinnista, luokituksesta sekä eristystasoista ja niihin kuuluvista eristämis- ja suojatoimenpiteistä säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Lain 14 §:n mukaan STM:n asetuksella säädetään myös ilmoituksesta, joka tehdään muuntogeenisten kasvien käytön aloittamisesta suljetussa tilassa. Nämä asetukset ovat tiettävästi työn alla.
Kasvien ja eläinten osalta sääntely on siis nk. toisen asteen sääntelyä, eli se tapahtuu pääosin asetusten sekä GTLK:n suositusten ja ohjeiden kautta.
Muuntogeenisia kasveja käyttävän laitoksen käyttöönottamisesta ja muuntogeenisten kasvien suljetusta käytöstä tulee tehdä ilmoitukset geenitekniikan lautakunnalle. Ilmoitusvelvollisuus ei koske muuntogeenisten kasvien kuljetuksia. Toiminnanharjoittaja on kuitenkin velvollinen tekemään riskinarvioinnin ja pitämään kirjaa kuljetuksista.
Muuntogeenisistä kasveista tehdään perusteellinen riskien arviointi ennen ilmoituksen laatimista. GTLK on julkaissut muuntogeenisten kasvien riskinarviointia koskevia ohjeita, jotka on laadittu yhteistyössä VTT:n kanssa. Nämä ohjeet muodostavat GTLK:n suosituksen siitä, miten GM-kasvien suljetun käytön riskinarviointi tulisi tehdä. Vastuu riskien arvioinnin tekemisestä ja siitä, miten ja kuinka laajana se tehdään, on toiminnanharjoittajalla. GTLK:n tehtävä on arvioida, onko tehty riskinarviointi riittävä.
Riskinarviointiohjeessa kuvataan yleisesti, miten riskinarviointi tehdään ja mitkä ovat arvioinnin eri vaiheet. Ohjeissa selostetaan myös, miten riskinarvioinnin yhteenveto laaditaan. Ohjeiden liitteessä on mm. lueteltu esimerkkejä arvioinnissa tarvittavista vastaanottajakasvia, geeniteknistä muuntamista ja ympäristöä koskevista tiedoista.
Ohjeissa korostetaan riskinarvioinnin järjestelmällisyyden ja tietojen hallinnan tärkeyttä.
Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan muuntogeenisen kasvin mahdolliset haitalliset ominaisuudet ja saadaan käsitys kasvin kyvystä aiheuttaa terveys- tai ympäristöhaittoja. Samassa yhteydessä arvioidaan vaikutusten vakavuus. Terveyshaittoja voivat olla esim. kasvin allergeenisuus tai myrkyllisyys ihmisille ja ympäristöhaittoja esim. haitalliset vaikutukset vastaanottavan ympäristön lajien populaatiodynamiikkaan.
Toisessa vaiheessa määritetään käytön alustava luokka ensimmäisessä vaiheessa tunnistettujen kasvin haitallisten ominaisuuksien ja niistä aiheutuvien mahdollisten haittojen perusteella.
Eristämis- ja suojatoimenpiteet määräytyvät käytön alustavan luokituksen perusteella. Niiden tarkoitus on estää muuntogeenisen kasvin elinkykyisen perimän siirtyminen suljetun käytön tilan ulkopuolelle sekä muuntogeenisen kasvin aiheuttamat mahdolliset työterveyshaitat.
Kolmannessa vaiheessa tehdään haitallisten vaikutusten todennäköisyyden ja riskien arviointi. Tällöin kiinnitetään huomio suljetun käytön koejärjestelyjen turvallisuuteen, toiminnan käytäntöihin sekä tiloihin, joissa toimitaan. Koejärjestelyt käydään järjestelmällisesti läpi ja pyritään löytämään tilanteet, joista voi mahdollisesti seurata muuntogeenisen kasvin tai sen osien vapautuminen ympäristöön tai työntekijöiden altistuminen haitalliselle kasvituotteelle.
Neljännessä vaiheessa arvioidaan valittujen eristämistoimenpiteiden riittävyys. Käytön lopullisen luokan määräämiseksi ja eristämistoimenpiteiden valitsemiseksi arvioidaan, voidaanko valituilla eristämistoimenpiteillä hallita tunnistetut riskit.
Käytön lopullinen luokka määritetään, kun tunnetaan kasvin mahdollisten vaikutusten vakavuus sekä alustavan luokan eristämis- ja suojatoimenpiteiden tehokkuus. Käytön lopullinen luokka ja lopullinen eristystaso määritetään GTLK:n ohjeiden mukaan (GTLK:n suositus 3).
Muuntogeenisen kasvin käyttö luokitellaan johonkin luokista 1-4 sen mukaan, kuinka suuri riski ihmisten terveydelle ja ympäristölle siihen liittyy. Luokka määrää eristystason ja käytettävän kasvatustilan rakenteen. Luokitus tehdään riskinarvioinnin yhteydessä GTLK:n suosituksen 3 mukaisesti.
| Luokka | Toiminta |
|---|---|
| 1 | Toiminta, johon ei liity riskiä tai johon liittyvä riski on hyvin vähäinen, ja tason 1 eristys riittää ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. |
| 2 | Toiminta, johon liittyy vähäinen riski, ja tason 2 eristys riittää ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. |
| 3 | Toiminta, johon liittyy kohtalainen riski, ja tason 3 eristys riittää ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. |
| 4 | Toiminta, johon liittyy suuri riski ja tarvitaan tason 4 eristys ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. |
Jos kyseessä oleva muuntogeeninen kasvi ei asetu Suomen luontoon eikä risteydy täällä kasvavien kasvien kanssa tai jos kasvi ei tuota siitepölyä eikä muita lisääntymiskykyisiä osia, sen käyttö voi olla luokkaa 1. Tällöin perintöaineksen, kuten siitepölyn ja siementen, leviäminen ympäristöön tulee minimoida.
Jos muuntogeeninen kasvi saattaa risteytyä Suomen luonnossa ja asettua sinne, käyttö voi olla luokkaa 2.
Silloin kasvin biologisten ominaisuuksien tulee olla sellaiset, että ne estävät kasvin leviämisen kasvihuoneolosuhteissa (esim. korkea itsepölytysaste tai hyönteispölytteisyys, jos pölyttäjiä ei ole läsnä) tai joiden leviäminen pystytään estämään kasvatusteknisin toimenpitein. Muuntogeenisen kasvin ja sen perintöaineksen leviäminen ympäristöön tulee estää.
Muuntogeeniset kasvit, jotka voivat risteytyä Suomen luonnossa tai asettua sinne ja joilla on lajin biologisten tai geeniteknisen muuntamisen aikaansaamien ominaisuuksien takia taipumus leviämiseen, luokitellaan luokkaan 3. Muuntogeenisen kasvin leviäminen tulee estää eristystoimenpiteillä.
Luokkaan 4 luokitellaan sellaisten muuntogeenisten kasvien käyttö, joiden käyttöön liittyy merkittäviä ympäristö- ja/tai terveysriskejä. Kaikki mahdollinen perintöaineksen leviäminen suljetun käytön tilan ulkopuolelle tulee estää.
Kutakin käytön luokkaa vastaa eristystaso 1-4. Eristystasot puolestaan vastaavat kasvatustilaluokkia 1-4 (KH1-4). GTLK:n suosituksessa 3 kuvataan, miten näiden kasvatustilojen tulee olla rakennettu ja minkälaisia työskentelytapoja niissä tulee noudattaa.
Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa kaikesta muuntogeenisten kasvien suljetusta käytöstä. Luokan 1 käytössä, kun tiloista on aikaisemmin tehty ilmoitus, riittää riskinarvioinnin kirjaaminen, eikä geenitekniikan lautakunnalle tarvitse tehdä uutta ilmoitusta.
Kirjaaminen voidaan tehdä laboratoriopäiväkirjaan, erilliseen päiväkirjaan tai sähköiseen muotoon, ja sen tulee olla helposti viranomaisten tarkastettavissa.
Jos kirjaamisen perusteella on aloitettu luokkaan 1 kuuluva käyttö, tulee toiminnanharjoittajan lähettää kirjatut tiedot GTLK:lle tiedoksi. Tiedonanto voi olla tuloste kirjanpidosta tai vastaavien tietojen toimittaminen ilmoituslomakkeella. GTLK:lle ei kuitenkaan tarvitse tiedottaa muutoksista, joita voidaan pitää vähäisinä aiempaan luokan 1 käyttöä koskevaan ilmoitukseen verrattuna. Uuden muuntogeenisen kasvilajin tai uuteen ominaisuuteen vaikuttavan geenikonstruktion käyttöönottamisesta on aina tiedotettava.
GTLK:n suosituksessa 3 on lueteltu ne tiedot, jotka on käytävä ilmi kirjanpidosta.
Käytön sallitusta aloittamisajankohdasta on tietoa GTLK:n suosituksessa 3. Ajankohta riippuu siitä, onko tiloista tehty ilmoitus jo aikaisemmin sekä siitä, mihin luokkaan käyttö kuuluu.
| Käyttö | Sallittu käytön aloittaminen |
|---|---|
| Luokka 1 uudet tilat jatkokäyttö | kun ilmoitus on tehty kun riskinarviointi on tehty |
| Luokka 2 uudet tilat jatkokäyttö | 45 pv:n kuluttua ilmoituksen tekemisestä kun ilmoitus on tehty |
| Luokat 3-4 uudet tilat jatkokäyttö | GTLK:n hyväksymispäätöksen jälkeen (90 pv) GTLK:n hyväksymispäätöksen jälkeen (45 pv) |
Jätteen käsittelyn periaate on, että kaikki lisääntymiskykyiset tai muunnetun ominaisuuden perusteella haitalliset kasvinosat tuhotaan ennen loppuhävitystä. Kasvinosat, jotka eivät pysty toimimaan leviämiseliminä Suomen olosuhteissa ja ovat muuten ympäristölle vaarattomia, voidaan kompostoida. Ohjeita biologisen jätteen käsittelystä löytyy GTLK:n suosituksen 3 liitteestä 2.
Luokkiin 3-4 kuuluvassa suljetussa käytössä syntyvä kasvijäte tulee aina tuhota todistettavasti tehokkaalla autoklavoinnilla tai muulla luotettavalla menetelmällä. Myös geenitekniikalla muunnettuja leviämiskykyisiä mikro-organismeja sisältävät kasvijätteet ja muu jäte tulee hävittää siten, että mikro-organismit ja niiden mahdolliset kestomuodot (esim. itiöt) todistettavasti tuhoutuvat.
Geenitekniikan lautakunta on antanut 23.9.2002 päätöksen GM-lituruohon suljetun käytön edellytyksistä ja ilmoituskäytännöistä. Päätöksen mukaan muuntogeenisen lituruohon käyttö kuuluu luokkaan 2, jos siihen ei ole siirretty haitallisiksi tai vaarallisiksi luokiteltavia geenejä. Tällöin kasvatuksen on tapahduttava KH2-kasvatustilassa tai KH1-tilassa, mikäli käytetään lisäeristystoimenpiteitä.
Päätöksessä annetaan lisäksi ohjeet siitä, millä edellytyksin muuntogeenista lituruohoa saa kasvattaa kasvatustiloissa KH2-KH4 läpi vuoden sekä siitä, minkälaisin lisäeristystoimenpitein sitä saa kasvattaa KH1-tilassa.
Luokan 2 käytöstä, kun ilmoitus tiloista on tehty aikaisemmin, ei tarvitse tehdä uutta ilmoitusta eikä tiedonantoa GTLK:lle, jos uusi siirrettävä geeni tai geenikonstruktio kuuluu selkeästi toiminnanharjoittajan aiemmin ilmoittaman toiminnan tai tutkimusaiheen piiriin eikä johda käytön luokan muutokseen. Riskinarvioinnista ja käytöstä tulee kuitenkin pitää kirjaa GTLK:n suosituksen 3 mukaisesti. Kirjaamalla käyttöönotetuista geenikonstruktioista tulee vuosittain toimittaa luettelo geenitekniikan lautakunnalle.
Jos lituruoho otetaan käyttöön vastaanottajaorganismina ensimmäistä kertaa, jos lituruohoon siirrettävä geeni nostaa sen käytön luokitusta tai jos toiminnanharjoittajan tutkimuksen aihepiiri tai toiminnan luonne oleellisesti muuttuu aiemmin ilmoitetusta, tulee ilmoitus aina tehdä geenitekniikan lautakunnalle.
Geenitekniikan lautakunnan 14.5.2003 tekemän päätöksen mukaan muuntogeeninen peruna, johon ei ole siirretty erityisesti haitallisiksi tai vaarallisiksi luokiteltavia tai sen elinkykyä tai leviämistä lisääviä geenejä, kuuluu luokkaan 1.
Päätöksessä annetaan ohjeita muuntogeenisen perunan kasvatuksesta ja eristystoimenpiteistä.