Muuntogeeninen eläin on eläin, jonka perintöainesta on muunnettu jollakin geenitekniikka-asetuksen 1 §:ssä kuvatulla menetelmällä (ks. liite 1).
Eläintä, joka on infektoitu muuntogeenisella mikro-organismilla, ei katsota muuntogeeniseksi eläimeksi. Jos muuntogeenista eläintä infektoidaan muuntogeenisella mikro-organismilla, tulee tiedot siitä antaa mikro-organismeille tarkoitettua ilmoituspohjaa käyttäen. Mikäli muuntogeenista eläintä infektoidaan muuntamattomalla mikro-organismilla, voidaan tiedot siitä antaa samalla lomakkeella kuin muuntogeenisesta eläimestä tehtävä ilmoitus.
Muuntogeenisten eläinsoluviljelmien käytössä noudatetaan muuntogeenisia mikro-organismeja koskevia säädöksiä.
Muuntogeenisten eläinten suljettua käyttöä koskevia erityisiä ohjeita ei ole geenitekniikkalaissa eikä - asetuksessa. Koska ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkien muuntogeenisten organismien käyttöä, se koskee myös muuntogeenisten eläinten käyttöä. Toiminnanharjoittajan tulee siis tehdä riskinarviointi ja määrittää käytön luokka sekä tehdä ilmoitus muuntogeeniseneläimen suljetusta käytöstä geenitekniikan lautakunnalle.
Muuntogeenisia eläimiä käytettäessä on tärkeää, että myös muu eläimiä koskeva lainsäädäntö huomioidaan. Tähän lainsäädäntöön kuuluvat eläinsuojelulaki (247/96), asetus koe-eläintoiminnasta (1076/85) ja sen muutos (395/96), asetus EN:n koe-eläinsopimuksesta (1360/90) sekä koe-eläimiä suojeleva direktiivi (609/86).
Geenitekniikkalain 1 §:n mukaan lain tavoitteena on mm. edistää geenitekniikan käyttöä eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Lainsäädännöstä ei kuitenkaan ilmene, mitä tämä tarkemmin ottaen tarkoittaa. Geenitekniikan lautakunta on maininnut muuntogeenisia eläimiä koskevassa suosituksessaan (numero 4) myös eettiset näkökohdat eläinten luokittelun yhteydessä. Etiikka huomioidaan laajemmin ja konkreettisemmin koe-eläinlainsäädännössä, jonka perusteella työn varsinainen eettinen arviointi tehdään koe-eläintoimikunnissa.
Koe-eläintoiminnalle on luonteenomaista, että tutkimustyö tapahtuu tutkijan ja koe-eläinkeskuksen yhteistyönä. Siksi ilmoitusmenettelyn työnjaosta kannattaa sopia etukäteen. Koe-eläinkeskus on yleensä pätevin tekemään tilailmoituksen, koska sillä ovat tekniset tiedot parhaiten hallinnassa. Tutkija taas tuntee parhaiten geenikonstruktionsa, joten hänellä lienee parhaat edellytykset toimintailmoituksen tekemiseen.
Riskinarvioinnista annetaan suppeita ohjeita GTLK:n suosituksen 4 liitteessä 1. Arvioinnissa tulee huomioida eläimen, siirrettävän geeniaineksen, muuntamisessa käytettävän menetelmän ja lopputuloksena olevan muuntogeeniseneläimen ominaisuudet. Myös suunniteltuun toimintaan liittyvät muut piirteet, kuten kasvatusmäärät ja -tapa, tulee huomioida.
Ohjeiden mukaan riskinarvioinnin perustana ovat eläimen ominaisuudet ja geenitekniikalla sille aiheutettujen muutosten vaikutukset, jotka voivat olla merkityksellisiä ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Arvioinnissa tarkastellaan haitallisten vaikutusten vakavuutta suhteessa niiden todennäköisyyteen.
Tarkasteltavia kohtia ovat mm.:
Toiminnanharjoittajan tehtävänä on riskinarvioinnin perusteella luokitella muuntogeenisten eläinten käyttö johonkin luokista 1-2. Kun kyseessä ovat eläimet, toiminnanharjoittaja on myös velvollinen ottamaan eettiset näkökohdat huomioon. Nämä tulevat luonnollisesti kuvaan mukaan koe-eläinlainsäädännön kautta.
Pääsääntönä on, että tavanomaisten koe-eläinten kuten hiiren, hamsterin, marsun, rotan ja kaniinin sekä kotieläinten käyttö on luokkaa 1 ja Suomessa luonnonvaraisina tavattavien eläinlajien käyttö luokkaa 2.
| Luokka | Toiminta |
|---|---|
| Luokka 1 | Toiminta, johon ei liity riskiä tai johon liittyvä riski on vähäinen. Käytettävistä muuntogeenisistä eläimistä ei ole vaaraa ihmiselle ja ympäristölle, eivätkä ne todennäköisesti pysty lisääntymään Suomen luonnossa tai asettumaan sinne. |
| Luokka 2 | Toiminta, johon liittyvä riski on suurempi kuin vähäinen tai toimintaan liittyy merkittäviä eettisiä kysymyksiä. Käytettävistä muuntogeenisistäeläimistä voi olla vaaraa ihmiselle tai ympäristölle tai muuntogeeniset eläimet voivat lisääntyä Suomen luonnossa tai asettua sinne. |
Riskinarvioinnin perusteella valitaan eristämis- ja suojatoimenpiteet niin, että ehkäistään mahdollisia haitallisia vaikutuksia ihmisen terveydelle ja ympäristölle. Eristäminen voidaan toteuttaa fyysisenä eristyksenä tai biologisesti niin, että eläimet tehdään lisääntymiskyvyttömiksi.
Tiedot, joiden tulee ilmetä kirjanpidosta, on lueteltu GTLK:n suosituksessa 4. Kun luokan 1 tiloista on jo tehty ilmoitus ja aloitetaan kirjaamisen perusteella uusi käyttö, jossa otetaan käyttöön uusi muuntogeenineneläinlaji tai uuteen ominaisuuteen vaikuttava geenikonstruktio, toiminnanharjoittajan on lähetettävä kirjatut tiedot GTLK:lle tiedoksi.
Sallittu käytön aloittamisen ajankohta ilmenee GTLK:n suosituksesta 4.
| Käyttö | Sallittu käytön aloittaminen |
|---|---|
| Luokka 1: uudet tilat jatkokäyttö | 45 pv:n kuluttua ilmoituksen tekemisestä tai GTLK:n suostumuksella aikaisemmin kun riskinarviointi on tehty |
| Luokka 2: uudet tilat jatkokäyttö | GTLK:n hyväksymispäätöksen jälkeen (90 pv) GTLK:n hyväksymispäätöksen jälkeen (45 pv) |
Muuntogeenisten eläinten käytössä syntyvä jäte (sekä eläinaines että kuivikkeet yms.) käsitellään ja hävitetään harkinnan mukaan eläinlajin ja toiminnan luonteen perusteella.