Carmela Kantor-Aaltonen

Carmela Kantor-Aaltonen

puh. 050 404 5166

Website URL: http://www.finbio.net Email: This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.

Suomen Bioteollisuus ry on nyt kolmatta kertaa järjestämässä yhteistyökumppanien kanssa Biotekniikan teemaviikkoa osana ympäri Eurooppaa vietettävää European Biotech Week:ia 25.9-1.10.2017.

Teemaviikon tarkoituksena on tehdä biotekniikkaa tutuksi koululaisille, opettajille, toimittajille ja suurelle yleisölle. Myös opiskelijat on huomioitu mm. BioFinland Pitching Competition -kilpailulla, jossa kilpaillaan parhaan bioalaan liittyvän liikeidean esittelystä.

Suomessa on tällä hetkellä kova huoli nuorten vähäisestä kiinnostuksesta LUMA-aineita kohtaan. Kuitenkin tulevaisuuden megatrendeissa kuten digitalisaatiossa, kiertotaloudessa ja genomitiedon hyödyntämisessä tarvitaan nimenomaan LUMA-aineiden osaamista, korkeatasoista tutkimusta ja dynaamista yritystoimintaa.

Moderni biotekniikka on nopeasti kehittyvä teknologia, jonka hyödyntäminen yhteiskunnan eri alueilla kuten ruoantuotannossa, terveydenhuollossa ja energiantuotannossa on välttämätöntä, jotta maailman väestön kasvavat tarpeet saadaan tyydytettyä.

Nuorten kiinnostuksen herättäminen biotekniikkaa kohtaan on tärkeätä jo kansalaistaitojen takia. Genomitietoa tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään yhä enemmän ennakoivassa ja yksilöllistetyssä terveydenhuollossa ja on tärkeätä, että ihmiset ymmärtävät mitä se kunkin yksilön kohdalla tarkoittaa. Synteettinen biologia on myös biotekniikan muoto, joka on innostanut nuoria ympäri maailman perustamaan autotalli- ja start-up-yrityksiä. Synteettinen biologia yhdistää eri tieteenaloja kuten kemiaa, biotekniikkaa fysiikkaa ja insinööritieteitä toisiinsa. Synteettisen biologian avulla voidaan luoda tehokkaampia tuotantotapoja mm. kestävän energian tuottamiseen tulevaisuudessa.

Modernin biotekniikan keinoin tuotetaan yhä suurempi osa markkinoille tulevista lääkkeistä ja mikrobien hyödyntämistä energiantuotannossa tutkitaan intensiivisesti. Geenimuokattujen kasvien viljely ruoantuotannossa törmää vielä erityisesti Euroopassa tiukkaan säätelyyn, mutta uudet vallankumoukselliset geenitekniikat lieventävät toivottavasti tulevaisuudessa viljelyä koskevia kieltoja. Geenimuokatuilla kasveilla ei ole todettu laajoissa tutkimuksissa olevan terveydelle haitallisia vaikutuksia ja niiden ympäristövaikutuksia voidaan säädellä ja valvoa.

Biotekniikka on EU komission mukaan yksi mahdollistavista teknologioista (Enabling technologies) tulevaisuudessa ja teemaviikon tarkoituksena on innostaa nuoria alan pariin ja tuoda esiin biotekniikan mahdollisuuksia globaalien ongelmien ratkaisijana.

Linkit:
European Biotech Week: www.biotechweek.org
Biotekniikan teemaviikon Tapahtumakalenteri: www.finbio.net/fi/bw-tapahtumakalenteri-2017
BioFinland Pitching Competition: www.finbio.net/fi/pitching-competition

Suomessa vietetään nyt toista kertaa Biotekniikan teemaviikkoa 12-18.10.2015. Teemaviikkoa koordinoi Suomen Bioteollisuus ry ja se on osa eurooppalaista European Biotech Week -tapahtumaa.

Tänä vuonna järjestettävän teemaviikon pääpaino on koululaisissa. LUMA-keskus järjestää 13-19 -vuotiaille koululaisille Infografiikka -kilpailun teemalla "Murra biotekniikan myytti" ja pienemmille koululaisille (5-6 -luokkalaiset) Biotekniikan puuhapäivät.

Yhteistyössä TATin  (Taloudellinen tiedotustoimisto) kanssa toteutetaan biotekniikan Webinaari, johon koululuokat voivat osallistua online-tilassa ja keskustella alan asiantuntijoiden kanssa biotekniikasta. Webinaarista tehdään myös tallenne.

Muita tapahtumia ovat mm. Biotekniikan neuvottelukunnan järjestämä seminaari "Geeni- ja genomimuokkauksen uudet tekniikat". Teemaviikolla julkaistaan myös Biotekniikan neuvottelukunnan tuottama nettipohjainen Biosanasto, jossa alan termistöä selvennetään.

Bioalan tutkijakoululaiset järjestävät urapäivän (Career Day) ja Helsingin yliopiston Viikin kampuksella pidetään yleisölle avoimia luentoja biotekniikan kaupallistamisesta. Kannustaakseen alan opiskelijoita yrittäjyyteen ja bisnesajatteluun Suomen Bioteollisuus ry järjestää opiskelijoille BioFinland Pitching Competition -kilpailun 16.10.2015. Kilpailun osallistujat ovat ympäri Suomea eri yliopistoista ja kilpailun palkintona on 1000 €.

Biotekniikan teemaviikko tarjoaa ohjelmaa sekä alan ammattilaisille että suurelle yleisölle ja lisää näin yleistä tietoisuutta biotekniikan huimista mahdollisuuksista.

Moderni biotekniikka on monien elämänalueiden keskiössä, terveydenhuollossa yhä useampi markkinoille tuleva lääke on bioteknisesti tuotettu ja genomitietoa pyritään hyödyntämään tulevaisuuden terveydenhuollossa. Biotaloudessa teollinen biotekniikka on muiden teknologioiden kuten kemian rinnalla tärkeä mahdollistaja. Biomassojen prosessoinnissa ja korkean teknologian tuotteiden jalostamisessa biotekniikka on avainasemassa. Teollinen biotekniikka onkin yksi EU:n nimeämistä avainteknologioista (Key Enabling Technologies). Useat terveysteknologian sovellutukset pohjaavat biotekniikkaan, kuten ennakoivassa lääketieteessä käytettävä diagnostiikka ja biomarkkerit. Ruoantuotannossa ja maanviljelyssä modernin biotekniikan keinoja ei olla täysin vielä hyödynnetty, vaikka niiden avulla voitaisiin ratkaista monia ravinnon kasvavaan tarpeeseen liittyviä ongelmia.

Linkkejä

Biotekniikan teemaviikon tapahtumakalenteri www.finbio.net/fi/bw-tapahtumakalenteri-2015
BioFinland Pitching Competition www.finbio.net/fi/pitching-competition
European Biotech Week www.biotechweek.org

Kuusikymmentä vuotta sitten v. 1953, amerikkalainen James Watson ja englantilainen Francis Crick julkaisivat Nature-tiedelehdessä deoksiribonukleiinihapon eli DNA:n rakenteen, ja selvittivät näin geneettisen koodin. Rakenteen selviäminen loi pohjan nykyiselle molekyylibiologialle ja biotekniikalle.

Perinteinen biotekniikka ulottuu tuhansien vuosien päähän hiivojen ja homeiden hyödyntämiseen ruoantuotannossa. Moderni biotekniikka perustuu kemiallisen, biokemiallisen, molekyyligeneettisen ja solubiologisen tiedon soveltamiseen.

Juhlistaakseen DNA-rakenteen juhlavuotta on EuropaBio, Euroopan bioteollisuuden kattojärjestö, lanseerannut lokakuun ensimmäisen viikon (30.9-4.10.2013) biotekniikan teemaviikoksi (European Biotech Week). Viikkoa vietetään yhtäaikaisesti eri EU-maissa teemaan liittyvillä tapahtumilla, seminaareilla ja tempauksilla. Tavoitteena on saada huomiota modernin biotekniikan mahdollisuuksiin globaalien ongelmien kuten terveydenhuollon, ruoantuotannon, ympäristöongelmien ja kasvavan energiantarpeen ratkaisijana.

DNA-rakenteen selviämisen jälkeen kunnianhimoisimpia kansainvälisiä tutkimusprojekteja on ollut 1990 -luvun loppupuolella alkanut yli kymmenvuotinen projekti ihmisen koko perimän kartoittamiseksi (Human Genome Project). Projektin tuloksena määritettiin ihmisen koko genomi, eli ihmisen geenimateriaalin kokonaisuus. n. 25 000 geeniä.

Ihmisen genomin selviäminen on avannut uusia näkymiä mm. terveydenhuoltoon. Uusien DNA:n sekvensointimenetelmien (NGS, Next Generation Sequencing) ansiosta ihmisen perimä voidaan kartoittaa nykymenetelmin viikossa ja sen hinta on joitain tuhansia euroja. Ennuste on, että tulevaisuudessa hinta laskee edelleen n. 100 euroon ja analyysiaika lyhenee tuntiin.

DNA-teknologioiden nopea kehitys mahdollistaa tiedon hyödyntämisen ihmisen sairauksien ennakoinnissa, diagnostiikassa ja hoidossa. Yksilöllistetyssä lääketieteessä on tavoitteena löytää potilaalle oikea määrä juuri hänelle sopivaa lääkettä ja hoitoa, perustuen potilaasta saatuun geneettiseen tietoon. Teollistuneiden maiden vanheneva väestö vaatii yhä enemmän yhteiskunnan varoja ja yksilöllistetyllä terveydenhoidolla pystytään ennakoimaan sairaudet ajoissa ja välttämään turhia ja tehottomia lääkehoitoja. Näin säästetään huomattavasti terveydenhuollon kustannuksissa.

Suomella on useita edellytyksiä nousta yksilöllistetyn terveydenhuollon edelläkävijämaaksi. Suomen väkiluku on optimaalinen geneettisten riskitekijöiden löytämiseksi, tutkimuksen taso on korkeatasoinen ja Suomessa on kattavat näytekokoelmat ja rekisteritieto potilaista.

Biologisilla lääkkeillä uskotaan olevan erittäin merkittävä asema tulevaisuuden lääkehoidossa, sillä jo noin 30 % kehitteillä olevista lääkkeistä on bioteknisesti tuotettuja. Biologisia lääkkeitä ja lääkevalmisteita ovat esim. rokotteet, proteiinit esim. insuliinit ja vasta-aineet sekä kehittyneissä terapioissa käytettävät geeni- ja soluterapiatuotteet ja kudosmuokkaustuotteet.

On arvioitu, että jo vuonna 2014 50% 100 myydyimmästä lääkkeestä tulee olemaan biologisia lääkkeitä.

Maapallon kasvava väestö tarvitsee yhä enemmän ravintoa. Perinteiset viljelymenetelmät eivät enää riitä pienenevien viljelyalojen hyödyntämiseen. Kasvien geenimuokkaus mahdollistaa kasvien ominaisuuksien parantamista ja kasvinviljelyä myös vaativimmissa olosuhteissa. Hyvänä esimerkkinä hyödyllisistä GM-kasveista on ”kultainen riisi”, jonka syötävät osat sisältävät runsaasti A-vitamiinin esiastetta, beetakaroteenia. Riisilajikkeella pyritään torjumaan kehitysmaiden ihmisten yksipuolisen ruokavalion aiheuttamia ongelmia.

Maailmassa ollaan siirtymässä enenevässä määrin uusiutuvien biopohjaisten tuotteiden jalostamiseen öljypohjaisten raaka-aineiden käytön sijaan. Suomessakin suuret kemian -ja puunjalostusyritykset ovat siirtymässä yhä enemmän puubiomassan, jätteiden ja kasvirasvojen jalostukseen. Biotekniikalla on suuri rooli biomassojen jalostuksessa perinteisten kemiallisten prosessien rinnalla. Suomessa on pitkät perinteet teollisessa biotekniikassa, ja hyvät mahdollisuudet tulla edelläkävijämaaksi biotaloudessa sekä raaka-aineen saatavuuden että korkean teknologian takia.

Suomen Bioteollisuus ry:n koordinoimaa Biotekniikan teemaviikkoa vietetään ympäri maata Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä järjestettävin seminaarein ja tapahtumin. Euroopan komissio on nimennyt bioteknologian yhdeksi tulevaisuuden avainteknologioista (Key Enabling Technologies, KET), ja Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta Euroopan johtavaksi maaksi bioteknologian hyödyntämisessä.

European Biotech Week www.biotechweek.org

Biotekniikan teemaviikon tapahtumakalenteri www.finbio.net/fi/bw-tapahtumakalenteri